Seuraavaksi työvuorossa oli repsottavien ja kuluneiden sidoksien uusinta. Turusta löysin kaupan, josta pystyy ostamaan rottinkipunosta. Palvelu oli nopeaa, sillä viestittelin myyjän kanssa lauantaina ja tiistaina paketti saapui. Tilasin 125 g 5 mm punosta, joka riitti tuolien korjaukseen.
Siispä purkamaan rikkoutuneet osat ja uudistamaan rottinkituoleja. Netistä löytyy artikkeleja rottinkituolien kunnostukseen, joita selailin hätäpäissäni. Suurin apu tähän työhön löytyi lapsuuden muistuoista, siitä miten ukkini teki tuohitöitä huoneesaan. Yhdistin muistot ukin tuohitöistä ja lukemistani artikkeleista ja volá, tuolin punonta oli helppoa!
Liotin rottinkipunosta muutaman tunnin vedessä, jotta se ei katkeaisi työstön aikana. Työskennellessäni käytin myös pihtejä, haarukkaa ja oksasta vuolemaani ”ujutuskeppiä”. Jossain vaiheessa kokeilin myös puristinta, pitämään punosta paikoillaan, mutta ilman sitäkin selvisin aivan hyvin. Haarukkaa käytin ”päätellessä” nauhaa, kun rottinkinauha piti saada jo tehdyn punoksen sisään.
Kun rottinkikalusteiden pohjatyöt oli tehty, ryhdyin maalaamaan. Mietin mikä maali olisi paras kalusteisiin, tulisivathan ne olemaan suojassa ulkona. Rottinkituoli myös on joustava ja maalattavaa pintaa on paljon. Utelin ystäviltäni neuvoja tähän ja he olivat spraymaalin kannalla. Olin kuitenkin nähnyt miten spraymaali käyttäytyy rottingin pinnalla ja neuvoista huolimatta lampsin maalikauppaan ja ostin sudit ja maalia.
Pohjamaaliksi ostin Otexia ja jos olisin älynnyt, olisin pyytänyt sen sävytystä, mutta hölmöyttäni ostin sen valkoisena. Jos olisin ottanut pohjamaalin samaan sävyyn, niin olisin voinut olla suurpiirteisempi maalatessani… Kotona keskustelemme hiukan tulevasta värimaailmasta. Miehen tytär suosii vaaleita neutraaleja sävyjä ja sain kuulla kunniani, kun ideoin helmiäspintaa tuoleihin. Samoin mieleni vaelsi laguuniin huojuvien palmupuiden alle. Ideoinnin ja googlaamisen tuloksena maalin sävyksi valikoitui lopulta Tikkurilan Taika maalin Ariel.
Opin maalauksen aikana uusia asioita. Maaliin täytyi lisätä sopivasti vettä, että se levittäytyi kunnolla. Pohjamaalin levitin tavallisella pensselillä, mutta opin myös sen, että pensselillä kannatti ”tunkea” päämaalia pikku sopukoihin ja vaahtomuovipensselillä maalasin pinnat. Vaahtomuovipensselillä sai tasasemman värin pinnoihin, sekä maalin kulutus oli pienempää. Rottinkituolia kannattaa työstää sisältä ulospäin pinna kerrallaan ja tarkistaa vähän väliä mahdolliset valumat. Kaiken kaikkiaan sudin pinnan kolmeen kertaan.
Nyt kaksi lumikenkää, toinen niistä korkeaselkäinen, Jorin tituleeraama, Kuninkaan tuoli ja karhuntassu ovat valmiit. Voin nauttia aamukaffetta terassilla mukavasti istuen ja aamu auringonsäteistä nauttien. Tai vaikka sadesäällä suojassa istuen. Perheen pää saa istua terassilla valtaistuimessaan, omien puuhailujensa lomassa. Kolmas lumikenkä on pohjamaalattuna odottamassa sopivaa hetkeä värin saamiseksi pintaan. Ehkä huomenna….
Aidanrakentajat 